Hanke

NUTS  - Hanke pähkinänkuoressa

NUTS – Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi on ainutlaatuinen, kolmivuotinen hanke (2012-2014), jonka puitteissa rakennetaan kestävää ravinnetaloutta yhteistyössä eri toimialojen kesken. Hanke on osa Tekesin Tie kestävään talouteen – ohjelmaa.

Hankkeessa tehdään myös pioneerityötä tarkastelemalla miten isojen muutosten läpivieminen koko yhteiskunnassa on mahdollista.

Nuts eli miten Suomesta tulee ravinteiden mallimaa?

Suomi on sitoutunut 10.2.2010 järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa tekemään Suomesta ravinteiden kierrättämisen mallimaan. Nuts eli Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi (Transition Towards Sustainable Nutrient Economy) on kolmivuotinen, Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston (LUT) ja Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuslaitoksen (MTT) toteuttama hanke. Nuts on osa Tekesin Tie kestävään talouteen – ohjelmaa.

Hankkeen tavoitteena on luoda polkuja kohti kestävää ravinnetaloutta. Näitä polkuja kehitetään monivaiheisella sidosryhmäprosessilla erilaisissa työpajoissa. Tavoitteena on löytää omat polkunsa niin kuluttajille, maataloudelle, teollisuudelle kuin yhteiskunnallekin. Polut viitoittavat Suomen tietä kohti tavoitetta, kestävän ravinnetalouden mallimaata. Hankkeessa myös kehitetään ravinnejalanjälki, joka on hiili- tai vesijalanjälkeen verrattavissa oleva laskentamenetelmä.
Nuts on poikkitieteellinen hanke, sillä ravinnevirtojen ohjaamiseen ja ravinnejalanjäljen pienentämiseen tarvitaan mukaan kaikki; poliittinen ohjaus, yritykset, tutkimus ja yksityiset kuluttajat.

Hankkeessa tehdään myös pioneerityötä siinä, miten isojen muutosten läpivieminen koko yhteiskunnassa on mahdollista.

Polkuja tulevaisuuteen

Typen ja fosforin planeettarajat määrittelevät pitkän aikavälin kestävän ravinnekierron tason. Nuts -hanke analysoi nykytilannetta ja siihen vaikuttavia taloudellisia, teknologisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä asioita. Näiden pohjalta eri työpajoissa tuotetaan tietoa päätöksentekoon. Tietoa myös käytetään hyväksi polkujen luomisessa eli siinä, miten kohti kestävää ravinnetaloutta päästään.
Esimerkiksi kuluttaja voi pienentää omaa ravinnejalanjälkeään vähentämällä ruokajätteen määrää. Myös sillä, mitä suuhun pannaan, on merkitystä. Lähellä tuotettu ruoka on usein ravinneystävällisempää kuin kaukaa kannettu. Näin pienillä konkreettisilla toimilla jokainen meistä voi vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja tehostetaan niiden kiertoa.

Tarvitsemme energiaa, mutta millä hinnalla, sillä energian tuottaminen tuottaa samalla myös uskomattoman määrän typpi-päästöjä. Onneksi tähän on herätty ja energiasektori kehittelee muun muassa suljettuja kiertoja esimerkiksi hyödyntämällä levien kasvatuksessa muodostuvia savukaasuja. 

Myös mahdollisuus

Nuts näkee tulevaisuuden ennen kaikkea mahdollisuutena. Ravinnevirrat liittyvät läheisesti energiaan ja ruokaan. Tarvitsemme konkreettisia ratkaisuja ja uusia innovaatioita, markkinaideoita sekä teknologioita energiatehokkaisiin suljettuihin systeemeihin ja ruokaketjun hallintaan sekä globaalin ravinnontuotannon huoltovarmuuteen, jotta pärjäämme tulevaisuudessa.

Yksi Nuts -hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen, sillä jos ilmastonmuutos ja raaka-aineiden väheneminen jatkuu, vaikuttaa se myös yritysten toimintaympäristöön. Tällä hetkellä päästökauppa koskee vain hiilidioksidia, mutta tulevaisuudessa se voi koskea myös ravinteista aiheutuvia päästöjä ja ekosysteemipalveluja.
Tulevaisuuden menestyjäyrityksiä ovat ne, jotka tunnistavat uusien teknologioiden ja säädösten mahdollisuudet jo nyt.

Tähän on tultu

Sininen planeettamme ei ole enää sininen vaan vihreä, sillä maapallo rehevöityy hälyyttävää kyytiä. Vesien rehevöityminen johtuu lisääntyneestä ravinteiden valumasta ja hävikistä, joka johtaa niiden kiertokulun epätasapainosta.
Sen lisäksi, että ravinteet rehevöittävät vesistöjä, on niiden hinnalla ja saatavuudella suora vaikutus myös elintarvikkeiden hintoihin. Sitä kautta kestävällä ravinnetaloudella on ratkaiseva vaikutus maapallon kykyyn ruokkia 8 miljardia ihmistä. Siksi ravinteiden epätasapaino onkin tunnistettu yhdeksi pahimmista maapalloa uhkaavista ympäristöongelmista. Ravinteiden kiertokulun tasapainottaminen hillitsee myös ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin häviämistä.
Tärkeimmät rehevöitymisen aiheuttajat ovat typpi ja fosfori. Tällä hetkellä niiden kierto on maapallolla epätasapainossa eli massiivisia ainevirtoja liikkuu väärään suuntaan ja -paikkaan globaalissa ekosysteemissä.
Ilmakehään vapautuu typpeä ihmisen toimista johtuen joka vuosi 121 miljoonaa tonnia, vaikka planeettamme kestokyky on vain 35 miljoonaa tonnia. Tämä näkyy elämässämme jo nyt vesistöjen rehevöitymisenä. Uimarannat kasvavat umpeen ja jo lähes vuosittain huomattava osa vesistöistämme kärsii sinileväongelmasta.

Ravinnetalouden planeettarajat ovat typen osalta ylittyneet moninkertaisesti ja fosforikin lähenee jo kestävyyden tasoa. Meillä jokaisella on varmasti vahva halu pitää vesistöjen tila hyvänä tinkimättä silti hyvästä ruuasta ja mukavasta elämästä, jonka erilaiset energiaratkaisut takaavat. Näitä tavoitteita ei ole helppo saavuttaa yhtä aikaa. Tässä ristiriitaisten tavoitteiden kentässä Nuts tekee parhaansa etsimällä uusia kestäviä polkuja ravinnetiellä yhdessä eri sidosryhmien kanssa.