Lannan prosessointimekanismit vähentävät lannan ravinnetappioita

Lannan prosessointimekanismit vähentävät lannan ravinnetappioita

Jenni Ypyä

Koti- ja turkiseläinten lanta on arvokas ravinnelähde ja maanparannusmateriaali, jonka tehokas hyödyntäminen vähentää ostolannoitteiden tarvetta. Samalla lanta on kuitenkin merkittävä riski ympäristölle, sillä lanta sisältää huomattavan määrän ravinteita, ja lannan käsittelyyn sisältyy monia vaiheita. Lannan ravinneominaisuuksiin voidaan vaikuttaa jo eläinten ruokinnalla. Lannan prosessoinnilla pyritään sen sijaan vähentämään sen ympäristöhaittoja (ravinteiden haihtuminen ja huuhtoutuminen, hajuhaitta) ja siirrettävää massaa (separointi), sekä parantamaan ravinteiden hyödyntämisastetta ja hygieenistä laatua.  Prosessoinnilla parannetaan mm. lannan epäedullisia ravinnesuhteita, mikä itsessään mahdollistaa lannan ravinteiden tehokkaampaan ajalliseen ja paikalliseen hyödyntämiseen.

Eläinten ruokinnassa typen ja fosforin määrällä sekä laadulla vaikutetaan suoraan lannan ravinnepitoisuuksiin sekä niiden liukoisuuteen (kasvien hyväksikäytettävyyteen). Kun rehuihin lisätään fytaasientsyymiä, saadaan rehun sisältämän fosforin imeytymistä eläimessä nostettua, ja rehujen kokonaisfosforimäärää laskettua. Tällöin voidaan mahdollisesti pienentää myös kivennäisfosforin käyttöä. Lannan fosforin sulavuuteen vaikuttaa mm. rehun koostumus. Esimerkiksi sian lannan fosfori on helpommin veteen liukenevaa, jos soija- ja rypsituotteet sekä palkoviljat vaihdetaan liemimäisiin valkuaislähteisiin. Lannan helpommin liukeneva fosfori on nopeammin kasvien käytettävissä, jolloin lannan lannoitusvaikutus paranee.

Lietelanta sisältää vettä yli 90 %. Jotta lannan logistiikka helpottuisi, on järkevää poistaa mahdollisuuksien mukaan nestettä lannasta, jolloin fosforipitoista kuivajaetta voidaan kuljettaa helpommin. Typpipitoinen nestejae on sen sijaan helppo imeyttää viljelymaahan, ja samalla levityshygienia paranee. Lannan jakeistukseen on olemassa separointi-laitteita, joita tilojen on kannattavampaa investoida yhteistyössä, kuin yksin. Separointi on mahdollista tehdä myös tiloja kiertävässä autoseparaattorissa.

Lanta sisältää myös energiapotentiaalia, mikä on mahdollista hyödyntää mm. biokaasuteknologian avulla. Biokaasulaitoksessa saadaan tuotettua esim. 3000 t lietelannasta bruttoenergiaa 320–330 MWh, mikä voidaan hyötykäyttää energiana tai lämpönä (Luostarinen ym. 2011). Biokaasuprosessi parantaa hieman typen liukoisuutta, mikä parantaa hieman mädätysjäännöksen käytettävyyttä lannoitteena. Toisaalta orgaaninen typpi muuttuu osittain biokaasuprosessissa ammonium-typpimuotoon, joka haihtuu helposti ammoniakkina varastoinnin ja levityksen aikana. Ravinneominaisuuksien takia lantaa ei kannata pelkästään Muuten mädätysjäännös kaikki ravinteet sekä hivenaineet muilta osin melko muuttumattomana. Jos verrataan raakalantaa mädätettyyn ja kompostoituun lantaan, ravinnehäviöitä tapahtuu vähemmän mädätetyssä versiossa. Toki vertailussa on otettava huomioon myös tarvitut energiaresurssien käyttöönotot sekä sen takia tapahtuneet ravinnehukat, jotta tuotettua ympäristörasitusta voidaan vertailla.

MTT:n tekemässä lannan hyödyntämistä koskevassa tutkimuksessa (Luostarinen ym. 2011) todettiin, että lannan prosessoinnin ympäristövaikutusten lisäksi on tarpeen tarkastella toimintojen kokonaisvaikutuksia, sisältäen mm. sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tarkastelun. Lannan prosessointivaihtoehtojen investointikulut vaikuttavat suuresti niiden käyttöön ottoon tiloilla. Koska lannan prosessoinnilla on todettu olevan laajaa ympäristöhyötyä (tehokkaamman tutkitun lannankäytön vuosihyödyt parhaimmillaan 10 miljoonan euron luokkaa), teknologioiden käyttöön oton helpottamiseksi tiloille odotetaan myös julkisen vallan edistyksellistä otetta.

Lannan laskenta linkittyy ravinnejalanjäljessä niin eläin- kuin kasvituotteisiinkin, jos ja kun viljeltävälle kasville on käytetty lantaa lannoitemateriaalina. Eläintuoteketjuja tarkasteltaessa lannan käsittelyllä ja levitystavoilla on suuri merkitys lannan sisältämien ravinteiden säilymisessä lannassa (ketjussa). Lisäksi, jos lannan sisältämien ravinteiden hyödynnettävyyttä kasveille voidaan parantaa, samalla parannetaan paitsi maatalouden, myös koko ketjun ravinteiden käytön tehokkuutta.

Hankkeen puolesta osallistuttiin joulukuussa 2013 lannan käsittelyä käsittelevään kansainväliseen ManuREsource konferenssiin Belgiaan, jossa esitettiin ravinnekiertoon keskittyvä Ravinnejalanjälki-posteri. Konferenssi oli ensimmäinen kansainvälinen kokoontuminen, jossa pohdittiin vain ja ainoastaan lannan tehokasta hallintaa ja kierrätystä. Euroopan alueellakin yhä intensiivisempi karjatalous johtaa tilanteeseen, jossa lannankierrätykselle ja prosessoinnille on etsittävä entistä tehokkaampia ja taloudellisesti kannattavampia ratkaisuja.

Luostarinen S., Paavola T., Ervasti S., Sipilä I. ja Rintala J. 2011. Lannan ja muun eloperäisen materiaalin käsittelyteknologiat. Hyötylanta-tutkimusohjelman kirjallisuuskatsaus. MTT raportti 27.

ManuREsource 2013 -konferenssin kotisivut: http://www.manuresource2013.org/