Lanta – tärkein kiertävä ravinnemateriaali

Lanta – tärkein kiertävä ravinnemateriaali

Jenni Ypyä

Karjatalous tuottaa runsaasti ravinnerikasta sivutuotetta – lantaa. Ravinteita kiertää nyky-yhteiskunnassa pääasiassa lannan muodossa, joten lannan kestävään käyttöön ja optimaaliseen kierrätykseen tulisi panostaa tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Ennen kaikkea lanta olisi nähtävä arvokkaana vaihtoehtona neitseellisen lannoitteen rinnalla.

Lannan käyttöä ohjataan EU-tasoisella nitraattiasetuksella sekä ympäristötukiehdoilla. Nitraattiasetuksen päämääränä on vähentää typen huuhtoutumista nitraatin muodossa vesistöön, nitraatti kun on typen helpoiten huuhtoutuva muoto. Asetus ohjaa lannan ja virtsan varastointia, levitystä ja levitettävän lannan tai virtsan enimmäismäärää.

Lanta sisältää sellaisenaan kasvin tarpeeseen nähden enemmän fosforia kuin typpeä, joten lannan käyttö kulminoituu fosforin ympärille. Fosforin suhteen lannan levitystä ohjaa ympäristötukiehtojen mukainen lannoitusopas. Fosforin enimmäismäärät niin lannan kuin mineraalilannoitteenkin muodossa perustuvat peltolohkon fosforitilaan, joka määritellään ajan tasalla olevalla viljavuustutkimuksella. Viljavuusfosfori kertoo pääasiassa maan muokkauskerroksessa olevan liukoisen fosforin määrän, osittain myös sitoutuneen. Viljavuusfosfori on usein karjatilallisilla mailla hyvin korkea, mikä johtunee vuosien lannan levityksestä lohkoille. Mitä enemmän maaperän maahiukkasiin on sitoutunut fosforia, sitä suurempaa on lohkon fosforin huuhtoutumisherkkyys (Säkelä ym. 2010) Karjatiloilla lohkojen korkeat viljavuusfosforiluvut saattavat olla jopa tilan kasvua rajoittava tekijä: karjatilaa haluttaisiin kasvattaa, mutta oman tilan pinta-ala loppuu lannan levitystä varten.

Karjanlannan levitysmäärät perustuvat ravinnepitoisuuksiin, jotka saadaan joko lantatyypeittäin laadituista taulukkoarvoista tai lantanäytteestä tehdystä lanta-analyysista. Sianlanta varastoidaan Suomessa yleisimmin lietelannan muodossa, naudan lanta sekä kuivalantana että lietelantana (Matilda 2010). Lietelantajärjestelmässä keräysaltaisiin sekoittuu sekä sonta että virtsa. Lietelantaan lisätään yleensä jotain kuivikkeita sitomaan nestettä, mutta sinne valuu myös useimmiten pesuvedet sekä varastoinnin aikana lumen sulamisvedet. Kuivalanta tarkoittaa lantaa, josta virtsa on erotettu virtsakourun avulla virtsasäiliöön. Valittu lantajärjestelmä sekä lannan varastointitapa vaikuttaa valtavasti lannan ammoniakkihaihduntaan, samoin se, miten lanta levitetään peltoon. Näistä kuitenkin enemmän ensi kerralla.

Suomea pienemmissä Baltian maissa lannan ympärille kietoutuu yhteinen ongelma valtiosta riippumatta: tuotetulle lantamäärälle tarvittu maapinta-ala loppuu kesken. Samaan ongelmaan on törmätty tilakohtaisesti Suomessa: karjatalous on täällä maantieteellisesti keskittynyttä tietyille alueille, ja tilakoot ovat pääsääntöisesti suuria. Käytännössä intensiivisten karja-alueiden valuma-alueet ovat pahimman ravinnekuormituksen kohteena. Nykyisellään lanta siirtyy hyvin vähäisissä määrin karjatiloilta viljatiloille. Jotta haluttaisiin nopeita muutoksia vesistöjen ravinnekuormitukseen, lantaa tulisi siirtää karjatilan mailta pienen viljavuusfosforin omaaville maa-alueille. Tällöin ravinnehuuhtoumaherkkyys pienenisi huomattavasti. Jos halutaan suojella pahiten kuormittuneita vesistöjä, tulisi lanta siirtää vielä kokonaan riski-valuma-alueelta toiselle, vähemmän kuormittuneelle valuma-alueelle. Syy lannan heikkoon siirtoon löytyy läheltä: toiminnalle puuttuu tekijät sekä maksaja, toisaalta kasvinviljelijä luottanee mineraalilannoitteen tehokkaaseen ja täsmennettyyn lannoitustehoon.

Ravinnejalanjälki-työkalun yksi oleellisia tavoitteita on löytää todellinen ero siihen, minkälaiset ympäristövaikutukset saadaan aikaiseksi, ja miten rajallisia ravinne-/energiaresursseja kulutetaan käytettäessä 1 kg typpeä mineraalilannoitteen muodossa TAI 1 kg typpeä karjan lannan muodossa. Laskentaan vaikuttaa suuresti se, otetaanko myös lannoitteen valmistushistoria huomioon, vai voidaanko ajatella lannan olevan sivutuote, jota voidaan käyttää muuallakin kuin omalla tilalla hyödyksi? Laskennan on otettava myös huomioon lannan käsittelyn, varastoinnin sekä levityksen toimintatavat - asiat kun voi tehdä monella tavalla myös lannan suhteen.