Ravinnejalanjälki -blogi

Ravinnejalanjälki -blogi

Jenni Ypyä

Ravinnejalanjälki on terminä uusi ja monille outo. Liitämme tässä ravinnejalanjäljen ennen kaikkea elintarvikeketjuun, sillä nykyinen ruokajärjestelmämme alkutuotannosta tuotteen kulutukseen kuormittaa ravinteiden kannalta ympäristöä eniten. Energiajärjestelmä on myös tärkeä tutkimusalue ravinteiden kierron suhteen.

Vastuullisen ruokaketjun kehittäminen vaatii meitä kaikkia ponnistelemaan asian puolesta. Tavoitteena on pystyä ohjaamaan toimintaa ympäristöä säästävään suuntaan, kunhan erilailla tuotettujen ja kulutettujen elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat ensin tunnistetaan erilaisilla mittareilla, kuten tässä kehitettävällä ravinnejalanjälki-mittarin avulla. Joihinkin tuotteisiin ilmestynyt hiilijalanjälki-merkintä on jo hyvä esimerkki toimivasta ympäristövaikutuslaskennasta, jolloin tieto tuotteen sisältämästä ympäristöhaitasta saadaan kuluttajalle asti. Maanviljelijät, elintarviketeollisuus, vähittäiskaupat, kuluttaja ja yhteiskunnallinen päättäjä – kaikki antavat painoarvonsa kehityksen pyöriin.

Ravinteista typpi ja fosfori ovat päätutkimuksen kohteena, sillä niiden runsas käyttö maataloudessa lannoitteena aiheuttaa eniten ympäristöhaittoja. Ravinteiden päästessä ylimäärin luontoon ne aiheuttavat sisävesillä ja merialueilla rehevöitymistä, alueellisia happikatoja sekä muutoksia eläin- ja kasvilajistoon. Lisäksi reaktiivisen typen, etenkin dityppioksidin (N2O) pääsy ilmakehään huonontaa ilmanlaatua sekä edistää ilmastonmuutosta. Reaktiivisella typellä tarkoitan tässä kaikkia muita typen muotoja, paitsi ilmakehässä 78 % olevaa N2- typpeä. Mitä enemmän ravinteita otetaan elintarvikesysteemiin, ja mitä enemmän niitä systeemistä pääsee vuotamaan ympäristöön, sitä suurempi on ravinnejalanjälki.
Elintarvikesysteemi, mikä sisältää maatalouden, elintarviketeollisuuden, kaupan sekä kulutuksen jätteineen, on ylivoimaisesti huomattavin ravinteiden päästölähde Suomessa (väitös aiheesta). Lisäksi energian tuotanto ja kulutus, liikenne sekä metsäteollisuus aiheuttavat ravinnevirtoja luontoon.  Vaikka Suomen vaikutus ravinnetalouteen on globaalisti suhteellisen pieni, väestömäärään suhteutettuna Suomi on yksi tärkeimpiä typen ja fosforin ravinnevirtojen aiheuttajia. Syinä ovat mm. suhteellisen korkea lihan ja energiankulutus.

Kerron tässä blogissani työn etenemisestä säännöllisesti. Tavoitteena on, että saatte kuulla kuulumisia ravinnejalanjälki-laskentametodiikan kehittämistyöstä 2-3 viikon välein. Aiemmissa hankkeissani minun ei ole tarvinnut vaivata päätäni ravinteilla – nyt senkin edestä!! Tähän mennessä aiheeseen perehtyminen on ollut hyvin antoisaa, ken tietää mitä edessä avautuu.