Ravinnejalanjälki

Ravinnejalanjälki

Jenni Ypyä toimii tutkijana MTT:llä (Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), jossa päätutkimuksen kohteet ovat kestävän elintarviketalouden edistäminen sekä ravinnekierto erilaisissa elintarvikeketjuissa. Kaisa Grönman työskentelee tutkijana Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla elinkaarimallinnuksen parissa. Blogissa kerrotaan kehitettävän ravinnejalanjälki-laskentamallin työstämisestä. Ravinnejalanjälki määritetään tässä ensisijaisesti elintarvikejärjestelmän typelle ja fosforille.

Ravinnejalanjälki

Hae ravinnejalanjälkien otsikoista
Jenni Ypyä
Typen kiertokulku maatalousmaassa Suomessa

Typen kiertokulku maataloudessa on kuvattu oheisessa kuvassa. Siitä saadaan selville myös karkealla tasolla typen keskinäiset suhteet maahan tulevien sekä maasta poistuvien ravinteiden osalta. Lyhyesti kuvattuna pellolle saapuva typpi voi päätyä kasviin rakennusaineeksi, haihtua ilmakehään tai huuhtoutua vesistöön. Kasvi pystyy ottamaan typpeä ammonium (NH4+)- tai nitraatti (NO3-)-muodossa.

Jenni Ypyä

Typpeä täytyy luonnehtia kaksijakoiseksi: yksi elämämme tärkeimmistä rakennusaineista – yksi vakavimmista ympäristön saastuttajista. Suuren huomion saanutta hiilijalanjälkeä laskiessamme unohdamme helposti, että luontomme huutaa huomiota myös muualle, kuten kestämättömään tapaan käyttää ravinteita nykyisessä ruoantuotannossa. Ennen ihmiskuntaa reaktiivista typpeä syntyi kiertoon pieniä määriä salamoinnin ja palkokasvien biologisella typen sidonnalla. Nyt, maapallon väkiluvun ollessa yli 7 miljardia typpeä valmistetaan lannoitteeksi reilut 100 Tg vuosittain.