ASH DEC -prosessi

ASH DEC -prosessin mahdollisuudet fosforipitoisten tuhkien käsittelyssä Suomessa

ASH DEC -prosessissa fosforipitoisia tuhkia voidaan puhdistaa raskasmetalleista. Jäljelle jäävää puhdasta tuhkaa voidaan käyttää lannoituksessa, mutta onko se Suomessa kannattavaa?

Jätevesilietteen lämpökäsittely on ollut Suomessa varovaista koko 2000-luvun ajan lietteen suuren kosteuspitoisuuden vuoksi. Tähän on tultava muutos, sillä ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen vähentää järviin ja Itämereen valuvan lietteen määrää. Kansallisen jätteenkäsittelysuunnitelman tavoitteena onkin hyödyntää 100 % lietteestä joko maaperän parannusaineena tai energiana. 
Suomessa lietettä käytetään maisemoinnissa ja maatalouden lannoitteena. Tosin maatalouskäyttö on edelleen erittäin vähäistä. Esimerkiksi vuosina 2005–2007 käytetystä lietteestä alle kolme prosenttia meni maatalouskäyttöön.

Pelloilla on perinteisesti käytetty lannoittamiseen karjasta syntynyttä lietettä. Lannoittamiseen sopii myös kanan tai hevosen kuivalanta. Pelkän lannan poltosta syntynyttä tuhkaa saa käyttää pelloille lannoitteeksi tai maaperän fosforitasapainon parantamisaineeksi.

ASH DEC

ASH DEC -prosessia voidaan käyttää silloin, kun tuhkasta halutaan erottaa pois sen sisältämät raskasmetallit. Polttamisesta syntyneeseen tuhkaan sekoitetaan lisäaineita (NaCl, MgO ja NaHCO3) ja seosta käsitellään 900–1050 asteisessa uunissa 20 minuutin ajan. Käsittelyn aikana raskasmetallit höyrystyvät ja jäljelle jää fosforirikasta tuhkaa. Raskasmetallit erottuvat ilmanpuhdistusprosessissa erilaisina metallihydroksideina.

Selvityksen tavoite

Selvityksen tavoitteena oli arvioida, voitaisiinko fosforirikasta tuhkaa hyödyntää ASH DEC -prosessin avulla Suomessa. Selvityksessä tutkittiin jätevesilietteen, hevosen ja kanan kuivalannan sekä sikaloiden lietteiden tuhkien mahdollisuutta hyödyntää ASH DEC -prosessissa.

Johtopäätökset

Toistaiseksi Suomen jätevesiliete on pääsääntöisesti kompostoitu tai mädätetty anaerobisesti. Osa tuotetusta jätevesilietteestä voitaisiin kuitenkin polttaa ja jäljelle jäävä tuhka hyödyntää ASH DEC -prosessissa. Lannan polttamista Suomessa on vaikea saada kannattavaksi. Tämä johtuu siitä, että lannan polttaminen luokitellaan Suomessa jätteen polttamiseksi. Jätteenpolttoluvan saaminen on vaikeaa, ja pienimittakaavainen jätteenpoltto on muutenkin kallista. Lanta voisi toimia hyvänä lisänä lietteenpoltossa kunnissa, joissa on paljon karjataloutta, mutta joiden maa-alue ei ole riittävän laaja täysimittaiseen karjanlannan levittämiseen.

Lähteitä:

  • ASH DEC. 2009. Short Description ASH DEC PhosKraft® Fertiliser Process & Manufacturing Plants.

  • Havukainen, J. 2012. Feasibility of ASH DEC process in treating sewage sludge and manure ash in Finland. Lappeenranta University of Technology. Draft.
  • Helcom 2007. HELCOM Ministerial Meeting. Krakow, Poland, 15 November 2007. http://www.helcom.fi/stc/files/BSAP/BSAP_Final.pdf

  • Kuligowski, K. Poulsen, T.G., Rubæk, G.H., Sørensen, P. 2010. Plant-availability to barley of phosphorus in ash from thermally treated animal manure in comparison to other manure based materials and commercial fertilizer. European Journal of Agronomy, 33, 293–303.
  • Ministry of the Environment. 2012. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta 1. Väliraportti. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135152&lan=fi

  • Tyni, S.K., Tiainen, M.S., Laitinen, R.S. 2010. The suitability of the fuel mixture of horse manure bedding materials for combustion. Proceeding of the 20th international conference on fluidized bed combustion, 8, 1130–1135.

Lue koko tarina: https://www.doria.fi/handle/10024/90919